Vietnamilaiset kävivät sotaa eteläistä Champan valtakuntaa vastaan ​​jatkaen Vietnamin pitkää eteläisen laajentumisen historiaa (tunnetaan nimellä Nam tiến), joka oli alkanut pian itsenäistymisen jälkeen 1000-luvulla.Usein he kohtasivat voimakasta vastustusta chamien taholta.Mongolien hyökkäyksen aikana Champan kanssa solmitun onnistuneen liiton jälkeen Đại Việtin kuningas Trần Nhân Tông sai kaksi Champan provinssia, jotka sijaitsevat nykyisen Huến ympärillä, solmimalla rauhanomaisen poliittisen avioliiton prinsessa Huyền Trânin ja Cham-kuningas Jaya Simhavarman III:n kanssa.Pian häiden jälkeen kuningas kuoli, ja prinsessa palasi pohjoiseen kotiinsa välttääkseen chamin tapaa, joka olisi edellyttänyt hänen liittymistä miehensä kanssa kuolemaan.^[165] Vuonna 1307 Chamin uusi kuningas Simhavarman IV (r. 1307–1312) ryhtyi valtaamaan takaisin kaksi provinssia protestoidakseen Vietnamin sopimusta vastaan, mutta hävisi ja joutui vangiksi.Champasta tuli Vietnamin vasallivaltio vuonna 1312. ^[166] Chamit kapinoivat vuonna 1318. Vuonna 1326 he onnistuivat kukistamaan vietnamilaiset ja vahvistamaan itsenäisyytensä.^[167] Kuninkaallinen mullistus Chamin hovissa jatkui vuoteen 1360 asti, jolloin vahva Cham-kuningas nousi valtaistuimelle, joka tunnettiin nimellä Po Binasuor (r. 1360–1390).Kolmenkymmenen vuoden hallituskautensa aikana Champa saavutti vauhtinsa huippunsa.Po Binasuor tuhosi vietnamilaiset hyökkääjät vuonna 1377, ryösti Hanoin vuosina 1371, 1378, 1379 ja 1383, oli melkein yhdistänyt koko Vietnamin ensimmäistä kertaa 1380-luvulla.^[168] Meritaistelun aikana vuoden 1390 alussa vietnamilaiset ampuma-aseyksiköt kuitenkin tappoivat Chamin valloittajan, mikä päätti Chamin valtakunnan lyhytaikaisen nousukauden.Seuraavien vuosikymmenten aikana Champa palasi rauhan status quoon.Monen sodankäynnin ja synkkien konfliktien jälkeen kuningas Indravarman VI (v. 1400–1441) palautti suhteet Dai Vietin hallitsijan Le Loin toiseen kuningaskuntaan vuonna 1428. ^[169]